Hariolla kahvia valutellessani olen huomannut, että yksi mukillinen rupeaa maistumaan "yleiskahvilta" eli ymmärtääkseni yliuuttuu, jos uuttoaika venyy yli kolmen minuutin. Mieluiten pysyteltäisiin lähempänä kahta ja puolta - viimeistään 2:45 hujakoilla on osoittautunut hyväksi ideaksi ottaa suodatin pois mukin päältä, vaikka loppvalutus olisi kesken. "Extraction trumps yield", sanoi muuan viisas ammattilainen. Isommilla annoksilla mutta samalla uuttosuhteella (kahvin ja veden suhde) aika on ollut pidempi, ja kahvinkeitinten tiputtelutahti on säädetty 4-6 minuutin uuttoon.
Kysymys viisaammille: Mitä tästä pitäisi oikein päätellä? Ovatko aistihavaintoni oikeilla jäljillä? Jos ovat, niin onko tästä sovellettavissa jotakin myös espressonvalmistukseen?
Kuvitellaanpa tähtäyspisteeksi 66,66...% uuttosuhde tai vielä yksinkertaisemmin ilmaistuna 1,5 uuttokerroin, joka on ollut ainakin herrojen Harmon ja Hoffman mieleen. (Oikeastaan lähtökohta oli n. 65% uuttosuhde, mutta näinn helpompi laskea ja lopputuloksen kannalta ero on vähäinen) Eli hyvin uutettua espressoa, johon kahvipanoksen massasta on uuttunut kultaisen säännön mukaiset 18-21% tasaisesti, on kupissa 1,5-kertainen määrä suodatinkahvaan ladatun kahvikakun massaan nähden. Esimerkiksi nykyään suositulla 20 g annostuksella tiristyisi 30 g juomaa (tai 31, jos haetaan 65% uuttosuhdetta). Perinteisellä itlalialaisella 14 g tuplashottiannoksella kupillisen massa olisi 21 g.
Tuleeko uuttoajan muuttua juoman koon muuttuessa? Tuleeko sinkun ja tuplan uuttua eri ajassa? Tuleeko italialaisen kokoisella tuplalla käyttää eri uuttoaikaa kuin nykytrendikkäällä 20-grammaisella olettaen että tähdätään samaan uuttosuhteeseen?
Ja vielä, annostusta pohtiessa, jos uuttosuhteen pitää samana, vaikuttaako annoksen koko oikeastaan juoman makuun? Oma hypoteesini aiheesta olisi tässä vaiheessa, että jos uutto on koko ajan yhtä tasainen (varmistetaan kahvikakkua rakennettaessa) ja massasuhteet ovat samat, ja uuttoajan vaihdoksella varmistetaan, että sama määrä kahviainesta liukenee veteen, niin maun ei pitäisi olla erilainen. Paitsi tietysti keitinten ja sihtien rakenteisiin liittyvistä eroista johtuen.
Olisiko workshopin ja/tai baristajamien paikka? Vai onko tämä jotakin jo ammoin selvitettyä, sittemmin triviaaliksi muuttunutta yleistietoa?
Näitä mietin puoliltaöin, kun espressokone on toista viikkoa huollossa. Vaimo vieressä kyseli, että mikäs noin kiivaasti pistää kirjoittamaan. Kerrottuani hän käänsi kylkeään ja totesi, että kahvi näemmä valvottaa.
Konsensus maailmalla taitaapi olla, että uuttoaika pidetään samana riippumatta käytetystä reseptistä. Esim. sifonin kanssa jauhatuksen säätäminen karkeasti kohdalleen onkin helppoa sen tietämyksen valossa että alasvetoaijan pitäisi olla n. 20-30 sekuntia. Samanlaisia suuntaa antavia sääntöjä voisi varmasti kehittää hariollekin.
Pitkillä uuttoajoilla voisin arvata (se klassisin loogiseseti validin päättelyn muodoista) seurauksena olevan tosiaan yliuuttuminen sekä mahdollisesti myös epätasaisempi uuttuminen (suhteellisesti enemmän vettä virtaa alemman kahvikerroksen läpi).
Oma arvauspohjainen hypoteesini oli, että isommasta kahvimäärästä saman osuuden uuttaminen vie pidemmän aikaa (ainakin silloin kun ei lillutella vapaassa vedessä vaan valutetaan läpi paineella tahi ilman), vesimäärästä riippumatta. Onko tämä siis hakoteillä?
Yksi tekijä joka vaikuttaa pidempiin uuttoaikoihin suuremmilla kahvimäärillä on yksinkertaisesti kaatonopeus, joka yritetään pitää suhteellisen vakiona. Scott Raohan puhuu ns. High and dry-ilmiöstä, joka johtuu siitä miten suodatinkartiossa ylempänä oleva kahvi uuttuu heikommin verrattuna pohjalla olevaan kahviin. Suurempi kahvimäärä sekä nopeampi kaatotahti pakottaa kahvin väistämättä jyrkemmin epätasaisesti uuttuvaan muotoon. Tähän ratkaisuna olisi kaiketi sitten käyttää halkaisijaltaan koomisen suurta kartiota tai vaihtoehtoisesti kaataa vettä hitaammin joka taas johtaa hieman pitempään uuttoaikaan.
Miksi isommasta kahvimäärästä saman prosentuaalisen osuuden uuttaminen vie pidemmän aikaa olettaen että liuottimen kylläisyys on sama?
__________________________________________
Best essay uk
Essay writing help