Joona "J-Suo" Suominen Turun Café Artista voitti tämänvuotisen Vuoden barista -kisan käyttäen Turun kahvipaahtimon paahtamaa etiopialaista Yirgacheffe-kahvia. Hedelmäinen Yirgacheffe on hyvin suosittu "maustepapu" espressosekoituksissa, mutta pelkästä yirgasta tehtyä espressoa pidetään yleisesti liian hapokkaana edes yrityksen arvoiseksi. Omassakin makumuistissani on yksi melko äärimmäinen happohyökkäys.

Pitihän sitä kokeilla, pystyykö minun vaatimattomilla taidoillani ja epätarkasti säätyvällä kotilaitteistolla saamaan kelvollista Yirgacheffe-espressoa aikaan. Ostin siis kisakahvia kotiin, ja kyselin Joonalta hieman vinkkejä valmistukseen. Kahvin luontainen makeus mustikka-aromeineen pääsee kuulemma parhaiten oikeuksiinsa nykystandardein katsottuna hieman matalammilla annoksilla eli jossain 15 gramman hujakoilla tuplaa kohti. Ehdotettu uuttoaika pyöri siellä 25-30 s hujakoilla, tähtäyspisteenä taisi olla 28 sekuntia. 

Ensin piti ponnistaa suodatinkahvia. Kokeilu meni yliuutoksen puolelle. Mustikkaisuus/hedelmäisyys meni jonkinlaisen ärtsyn mustaherukkaesanssin puolelle eikä lopputulos ollut järin vaikuttava. No, sitten espressoon. Vähän mäihäasetuksilla saatiin hieman liian isosta annoksesta 25 sekunnissa kuppiin 34 grammaa kahvijuomaa, joka maistui mustikalta ja kanelipullalta. Pieni kitkeryyden tynkä jäi jälkimakuun, mutta lähtökohta oli erittäin lupaava.

Toistoilla päästiin siihen, että makeus ja mustikkaisuus hellivät suuta parhaiten 15-16 g annoksella, 28 sekunnin valuttelulla niin että kuppiin pääsi noin 28 grammaa lopputuotetta. Hankin kahvia puoli kiloa lisää, ja jatkoin harjoituksia hyvin tuloksin. Melko tasalaatuisesti kuppiin valui "makeaa mustikkanektaria". Kasviasioihin paremmin perehtynyt kaveri aisti kahvista nimenomaan mustikanjuuren aromeita. Maidonkin kanssa kahvi toimi loistavasti. Makean maitovaahdon läpi mustikan sävyt hiipivät erityisesti jälkimakuun sulautuen parhaimmillaan aika toffeiseen cappuccinoon.

Olin "vakioinut" annostuksen pari päivää takaperin säätämällä Mahlkönig Varion ajastimen 13,5 sekuntiin, enkä enää punninnut joka annosta. Jossakin kohtaa espressot menettivät parhaat ominaispiirteensä ja muuttuivat jotenkin karvaiksi, vaikka kaiken piti olla samalla tavalla. Karkeutta olin joutunut ajoittain säätämään. Shottien punnitseminen paljasti muutoksen: Annostus oli kivunnut 17 grammaan! Aikaan, jonka mylly jauhaa tiettyä kahvimassaa, vaikuttaa totta kai ainakin jauhatuskarkeus, mutta kaikesta päätellen jokin muukin, koska ero oli yli gramman puolessa sekunnissa! Tilanne korjaantui lyhtentämällä myllyn ajastus 13 sekuntiin ja säätämällä karkeus oikeaksi.

Tämän satsin viimeiset pavut jauhoin suodatinkahviksi harjoitellessani uuden Hario V60-settini käyttöä. Tällä kertaa annostus ja valutteluaika menivät aika hyvin kohdalleen. Kuppi oli todella makea, ja mustikka-aromit hienosti läsnä. Yirgacheffen makupalettiin kuuluvaa sitrusta löytyi suodattimella tehtynä enemmän kuin espressosta. Kaiken kaikkiaan Turun kahvipaahtimon tummapaahtoinen Yirgacheffe-3 Chelba Union pääsi ehdottomasti lempikahvieni joukkoon. Kerrassaan upeaa.

PS. Tulevia aiheita: Hario V60-suodatintötterö ja Buono-vedenkaatopannu työpaikkakahvisettinä. Mahlkönig Vario-myllyn käyttökokemukset. Pohdintaa kahvilassa asioimisesta kahvinharrastajana Joonan blogikirjoituksesta instpiroituneena. Mitäs muuta?