Puolen kilon verran tuli testailtua Kaffan uusinta espressosekoitusta. Siinä tärkeänä komponenttina on etiopialiainen Harrar, jota luonnehdittiin mustikkahillo- tai oikeastaan -esanssimaiseksi. Huomasin, että annostuksella 14-20 g ja melkein millä tahansa espressoksi laskettavalla uuttosuhteella homma toimi mainiosti, kunhan piti uuttoajan mieluiten siinä 23 sekunnin hujakoilla. Kaikki yli 25 sekunnin menneet uutot toivat juomaan sellaisen vahvan kitkeryyden, joka varasti huomiota pääosaan kuuluvalta kirkkaan hedelmäiseltä, äärimmäisen makealta mustikkaiselta maulta. Annostuksen kasvaessa ja uuttosuhteen järeytyessä juomaan tuli enemmän bodya ja suutuntumaan ryhtiä ja mitäikinä ominaisuuksia, jotka yleensä liitetään mahtavaan tuhtiin espressoon. Siitä huolimatta, ehkä pihiyttäni, tykästyin enemmän sellaiseen 15 g kahvia, 28-32 g juomaa -tyyppiseen tuotokseen. Harrarin oma makeus korostui kivasti.

(Voi, mitkä maailmat aukeavatkaan kun pääsen joskus säätämään uuttolämpöä ihan tietoisesti. Nyt säätäminen tapahtuu juurikäytettyä boilerivettä intuitiivisesti valuttamalla periaatteella pidempi valutus, viileämpi uutto ja lyhempi valutus, kuumempi uutto.)

Tänään saapui muuten paketti Squaremilestä sisällään Capaota ja Yirgacheffeä suodatinpuuhasteluun ja Colonia San Juania espressoksi. Luvassa paketinkyljestä päätellen suklaisia hetkiä eteläamerikkalaisten kanssa ja bergamotte-hedelmä-kardemumma-aromeja Yirgalla. Täytynee aloittaa Capaosta, jonka luonnehdinta päättyi paljonpuhuvaan toteamukseen "Snickers in a Cup". Snickers kupissa voikin nauttia uppopaistetun Mars-patukan ja ryhtyä kirjoittamaan huonosta Kahvista Useimmiten Reklamoimattoman Asiakkaan Apologiaa...